Viimeisen vuosikymmenen aikana biotekniikan innovaatioita on kehitetty ahkerasti lääketeollisuuden saralla, mutta seuraava bioteknologiabuumi on jo hyvää vauhtia kypsymässä laboratorioissa. Uudet elintarvikealan startup-yritykset ovat mullistamassa tapaa, jolla valmistamme ruokaa. Suomessakin on viime aikoina ollut aihetta iloon, kun useat lupaavat alan innovaatiot ovat saapuneet markkinoille tai esikaupalliseen vaiheeseen. Näitä edelläkävijäyrityksiä yhdistää tavoite tehdä ruoantuotannosta tehokkaampaa ja kestävämpää muun muassa vähentämällä viljelypinta-alan tarvetta, kasvihuonekaasupäästöjä sekä parantamalla tuotteiden ravintosisältöä.
Alla esittelemme neljä kiinnostavaa suomalaista startup-yritystä, jotka viitoittavat tietä tulevaisuuden mikrobipohjaisille elintarvikkeille.
1. Solar Foods – Proteiinia ilmasta
Solar Foods erottuu alalla ainutlaatuisella tavallaan vastata ruokajärjestelmän haasteisiin. Se tuottaa mikrobiologisen prosessin avulla proteiinia ilman hiilidioksidista. Yrityksen tuote on proteiinijauhe nimeltään Solein. Sen valmistuksessa käytetään uusiutuvaa sähköä, vettä, hiilidioksidia, ravintoaineita ja vitamiineja. Prosessi on riippumaton sääolosuhteista, maapinta-alasta tai makeasta vedestä ja se tarjoaa kestävän ja monistettavan ratkaisun maailman proteiinitarpeisiin. Keväällä 2024 Solar Foods avaa Vantaalla ensimmäisen kaupallisen mittakaavan tehtaansa, jonka myötä sen vuosittainen tuotantokapasiteetti nousee 120:een tonniin.
Kuva: Solar Foods
2. BioMush – Hienostuneita makuja syötävistä sivuvirroista
BioMush, joka on aiemmin tunnettu nimellä Nordic Umami Company, kehittää täsmäfermentointiteknologiaa, joka muuntaa elintarviketeollisuuden sivuvirtoja herkullisiksi clean label -makuainesosiksi. Termi "clean label" elintarviketeollisuudessa viittaa tuotteisiin, jotka on valmistettu mahdollisimman vähistä helposti tunnistettavista ainesosista, ilman keinotekoisia lisä- tai säilöntäaineita. Näitä herkullisia makutuotteita valmistetaan jo Espoossa elintarviketehtaiden ja ravintoloiden käyttöön.
"Olemme todella innoissamme teknologiamme potentiaalista. Clean label -mauille on todellista kysyntää, ja elintarvikeyritykset ovat erittäin kiinnostuneita suljetun kierron ratkaisusta, jonka voimme tarjota", sanoo Outi Mäkinen, BioMushin teknologiajohtaja.
Kuva: BioMush
3. Enifer – vanha menetelmä, uudet haasteet
Enifer kehittää suomalaista PEKILO -prosessia, innovaatiota, joka keksittiin jo 1970-luvulla. Alun perin paperitehtaan jätteestä mykoproteiinia tuottanut Enifer on muun muassa soveltanut tätä teknologiaa hyödyntääkseen teollisuuden sivuvirtoja kalankasvatuksessa tarvittavan rehun valmistukseen. Jätteen kierrätyksen lisäksi menetelmä tarjoaa kestävän ja kustannustehokkaan vaihtoehdon perinteiselle kalajauhon tuotannolle. Enifer sai hiljattain 12 miljoonan euron rahoituksen tuotantolaitokselleen, joka rakennetaan Etelä-Suomeen. https://enifer.com/
4. Onego Bio – Egg white without Chicken
OnegoBio toimii synteettisen biologian eturintamassa ja käyttää perinteistä täsmäkäymismenetelmää proteiinien valmistuksessa. He ovat onnistuneet geneettisesti muokkaamaan Thricoderma Reesei - sienen tuottamaan korkealaatuista valkuaisproteiinia, joka voi korvata eläinperäisen vastineensa erilaisissa elintarvikkeissa. Yritys on hiljattain kerännyt 40 miljoonaa euroa A-sarjan rahoituksellaan, jolla se edistää Pohjois-Amerikan markkinoille pääsyyn tähtäävää strategiaansa. https://www.onego.bio/
Kuva: Onego Bio
Sääntely ja EU
Vaikka innovaatioympäristö on vilkas, uuden ruoan sääntely-ympäristö Euroopassa asettaa merkittävän haasteen startupeille. Euroopan unionissa uuden ruoan hyväksymisprosessi voi olla tuskallisen hidas, ja kestää useita vuosia. Tämä kallis ja perusteellinen menettely sisältää useita vaiheita tieteellistä arviointia ja riskinarviointia kuluttajaturvallisuuden varmistamiseksi. Hyvänä vertailukohteena toimii esimerkiksi Singapore, joka on luonut nopeamman sääntelyreitin ja kannustaa innovointiin elintarviketeknologiasektorilla. Muun muassa Solar Foodsin Solein on saanut Singaporessa myyntiluvan. Sääntelyn epätasa-arvo vaikuttaa innovointiin Euroopassa, jossa startupit kamppailevat usein pitkittyneen epävarmuuden ja hyväksymisprosessista aiheutuvien taloudellisten rasitteiden kanssa.
Näistä lainsäädännöllisistä esteistä huolimatta elintarviketeknologian tulevaisuus näyttää lupaavalta. Toivottavaa on, että eurooppalaiset startup-yritykset onnistuvat sinnikkyydellään ja luovuudellaan selvitymään sääntelyn tuomista haasteista ja luomaan pohjaa uudelle kestävälle ruoantuotannolle. Uudet elintarviketeknologiayritykset voivat osaltaan edistää EU:n kiertotaloustavoitteita, parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää ympäristövaikutuksia.Tieteen, teknologian ja kestävän kehityksen välinen synergia lupailee toiveikasta tulevaisuutta, jossa mikrobien avulla valmistetusta ruoasta voi tulla ratkaisu, joka parantaa maailmanlaajuisen ruokajärjestelmän vakautta.